Morjensta!

Terveisiä taas täältä Mutianyusta. Kaksi ja puoli viikkoa takana ja täällä menee edelleen hyvin, vaikkakin pitkät työpäivät uuvuttavat edelleen, välillä aika paljonkin. Otan tosiaankin kiinni työkokemattomuuteni, täällä opin todellakin käytännön työelämää. Onneksi työ on mielekästä ja mielenkiintoista, ja on mukavaa työskennellä yrityksessä joka on omistautunut tosissaan kestävälle kehitykselle ja kyläyhteisön elvyyttämiselle. Alkaa myös varmistua, että saan täältä lopputyöaiheeni. Jee! Tykkään olla täällä ja tykkään tosi paljon Kiinasta - ei olisi ollenkaan hullumpaa asua tässä maassa kauemminkin. Tänään oli upea sää ja ensimmäinen päivä kun tarkeni kokonaan ilman takkia! Jee! Kevät tulee! Yli 20 oli mittarissa, ja tulee olemaan huomennakin. Täällä on ollut yllättävän kylmä, olen palellut paaaaljon. Kolmena päivänä satoi jopa lunta. Ympäröivät vuoret näyttivät todella upeilta kun yhtäkkiä muuttuivat valkeiksi! Nyt alkaa olemaan sen verran lämmin että ensi viikolla aletaan istuttamaan puutarhaa. Kilpailija lähistöllä on pistänyt kasvihuoneen pystyyn, joten meillä on kiire näyttää asiakkaille, että mekin kasvatetaan omia vihreitä ravintolan pihalla! Suunnitelmat piirroksineen on jo tehty puutarhasta, ja sen pitäisi ilmestyä nettisivuillemme tässä jokin kaunis päivä. Työkuvani on ollut more or less sitä samaa mitä aikaisemminkin. Koko ajan tulee tosin enemmän vastuuta. Täällä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ympäri maailmaa, ensi viikolla pitäisi tulla suomalainenkin ryhmä. Pomoni sanoi myös että itse Yhdsysvaltojen presidentti on näillä näkymin tulossa käymään yrityksessämme.. wow! Meillä on hyvä ja tasokas maine ja asiakaskuntaamme kuuluu ilmeisesti iso joukko suuria kihoja. Saa nähdä josko saataisiin jotain julkkiksiakin tänne! On hauska kontrasti toisaalta hengata umpipaikallisten kiinalaisten kanssa ja toisaalta jutella päivittäin asiakkaina olevien länsimaalaisten kanssa.

Tänä viikonloppuna ollaan aivan täynnä ekaa kertaa, kaikki yhdeksän taloa varattu ja kaikki kolme ravintolaakin oli lounasaikaan täynnä. Kiirettä pitää! Huomenna ollaan niinikään fully booked, kuten myös koko ensi viikonloppu. Hyvää tekee bisnekselle, mutta on se aikamoista häsläämistä ja ympäriinsä juoksentelua. Eipähän käy aika pitkäksi. Tänään oli erikoisohjelmassa leijantekoa ja kansanmusiikkia, viikon päästä on puolestaan pääsiäisbrunssi. Me järjestetään monina viikonloppuina jonkinlaista ohjelmaa, joinakin lauantai-iltoina myös erikoisillallisia - viikko sitten oli Country Gurmet menyy ja live jazzmusiikkia. En ole myöskään aiemmin muistaakseni maininnut, että iso osa tätä kompleksia on oma lasipuhaltamo, se on itse asiassa se, mistä koko yritys lähti liikkeelle. Kaksi kertaa päivässä demonstraatioshow eli pääsee katselemaan ilmaiseksi lasin puhallusta. Olen nähnyt sen kerran, kun yksi ilta pomo soitti että mun pitää mennä valokuvaamaan se demonstraatio alusta loppuun. En oo vielä kattonu tuliko hyviä kuvia. Mutta mageeta oli katsoa kun ne teki polttamalla ja puhaltamalla lasikimpaleesta hienon värikkään lautasen!

Nyt olen ollut kaksi yötä ja kaksi päivää yhteensä Pekingissä, ja täytyy sanoa että on se kyllä ehdottomasti kivoin kaupunki missä olen käynyt. En muistanut väärin, rakastuinhan jo kaupunkiin vuonna 2004. Peking on todella valtava, valtava, valtava, valtava - kuitenkin suhteellisen selkeä. Sieltä löytyy kaikille jotain, kaupunki on erittäin monipuolinen. Syön yleensä lounaan ja päivällisen aidoissa paikallisissa ravintoloissa, ja illalla menen fiineille baarialueille, joissa hinnat kymmenkertaistuvat. Päivällisestä maksan siis ruokajuomineen 4-5€, joka on sama hinta tai jopa vähemmän mitä saa maksaa yhdestä juomasta baarikadulla. Kiinasta saa kaikkea halvalla ja kaikesta saattaa joutua maksamaan paljon - mitään perushintoja ei oikeastaan ole. Viime torstaina kävin syömässä ravintolassa jossa ei ollut mitään englanniksi, ei ruokalistaa, ei henkilökuntaa - ainoa asia mitä luki länsimaisin kirjaimin oli vessassa "please flush after use." Toki sehän on se asia mikä on tärkeä kertoa. Lounasravintolassa oli puolestaan jostain ihme syystä "suomeksi" ruokalista, vaikka oli kaukana turistipaikasta. Kirjoitus ei vaan ollut ihan oikeaoppista. Kohdassa jossa piti lukea "kanaruokia" luki "kanamokia". Heh.

Ensi viikolla lähden jo keskiviikkoiltana töiden jälkeen Pekingiin ja maksan itse hostelliyön. Katsotaan meneekö liian hankalaksi. Tää on itse asiassa tosi mukava yhdistelmä - asun paikallisessa pienessä kylässä vuorten keskellä, ja kerran viikossa pääsen maistelemaan sykkivän metropolin elämää. Molemmat ääripäät tulee siis koettua. Se Pekingpäivä ei vaan ole kovin lompakkoystävällinen yleensä kun pääsee vähän innostumaan kaupungin valtavasta shoppailu- ja kulttuuritarjonnasta... Saa nähdä miten mä saan kaiken tavaran raahattua Suomeen syksyllä. O-ou. Torstaina kävin Taivaan Temppelissä, ja se on - aivan kuten muistin vierailustani siellä 2004 - seisauttavan upea ja rauhoittava paikka.

Eilen olin kokkimme luona syömässä Hot Potia, oltiin siellä n.7 hengen työporukan kanssa. Se on sellainen kiinalainen fonduen tapainen ruokailumuoto, jossa lihanpaloja, salaattia, sieniä ja muuta vastaavaa heitetään kuumaan pataan ja pomitaan sitten sieltä ja dipataan lautasella olevaan kastikkeeseen. Hyvää oli. Ollaan Michellen kanssa suunniteltu että meidän pitää alkaa kokata omassa keittiössämme iltaisin, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi, kun työpäivän jälkeen on aina sen verran väsynyt. Tää Mutianyun kylä, ja viereinen vastaava, ovat todellakin perikiinalaisia kyliä. Kommunismi elää täällä vieläkin, sillä joka päivä kahdesti koko kylässä raikaa kaiuttimista kylän johtajien pitämä puhe. Se on huvittavaa. Kuulemma kertoo kylän uutisista ja ilmoittaa ilmoitukset. Kaiuttimista kuulemma kuulee myös jos on postia saapunut kylän postitalolle. Kyläläiset käyttävät myös aktiivisesti julkisia suihkuja ja vessoja - kommuunin jäänteitä? Vain 1,5h Pekingistä ja aivan toinen maailma! Tänään törmäsin kadulla Aasiin. Mistäköhän sekin tuli. Iltaisin ei kuulu mitään muita ääniä kuin koirien haukuntaa. Kiinaa yritän oppian enemmän ja enemmän, kielitaito ei kun ole tämän kansan vahvimpia puolia. Ravintolassa jo pärjään kielitaidollani, melkeen ainaki, heh.

Nyt ei jaksa enempää kirjottaa, vähän siivousta ja sitten nukkumaan. Huomenna on hullun kiireinen päivä, yaiks! Pitäkää Suomi pytyssä, toivottavasti kaikki on great siellä! Tai missä päin maailmaa ikinä ootteki. Hao shui!